Pella-öljyt, väripigmentit ja niiden käyttö

Tulosta tämä dokumentti


Tope Oy:n pellavaöljypohjaisiin tuotteisiin voidaan sekoittaa aitoja maa- ja mineraaliväripigmenttejä. Parhaiten ne sekoittuvat Tärpättipellavaöljyyn. Tärpättipellavaöljyyn sekoitettu maali sopii mainiosti niin sisä- kuin ulkokäyttöönkin. Aidot mineraaliväripigmentit kestävät vuosikymmeniä puun pinnassa muuttumattomina. Luonnosta saatavista raaka-aineista valmistetut öljymaalit antavat puun pinnan myös vanhetessaan hengittää. Pellavaöljymaali ei sido kosteutta, elkä edesauta alla olevan puun lahoamista. Pellavaöljymaalit ovat ympäiristöystävällisempiä kuin useimmat nykyisin käytetyistä akryyli- ja lateksimaaleista.

Pellavaöljymaalin valmistaminnen

Vanhan ajan öljymaalln voi sekoittaa itse. 1:n litran öljymaalin valmistamiseen tarvitset n. 7 dl Tärpättipellavaöljyä, sekä 2-5 dl maalijauhetta. Kuivumista voidaan nopeuttaa serotiinilla, joka on luonnonhartseista valmistettu kuivike. Maalijauheet, eli pigmentit, sekoitetaan ensin noin puoleen Tärpättipellavaöljyn määrästä, melko paksuksi tahnaksi. Pienissä määrissä maali sekoitetaan kepillä hämmentäen, mutta suuremmissa määrissä sekoittaminen on helpointa tehdä sähköporaan kiinnitetyllä maalinsekoittajalla.

Eri pigmentit reagoivat eri tavalla, joten toiset tarvitsevat enemmän öljyä kuin toiset muuttuakseen tasaiseksi väritahnaksi. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ominaispainoltaan raskaat pigmentit liukenevat pienempään öljymäärään. Jos sekoitusta ei saada tehtyä tarpeeksi tehokkaasti, kokkareet on syytä siivilöidä pois kaatamalla sekoitus metallisiivilän läpi. Kun pigmentti on hyvin sekoittunut, lisätään Tärpättilpellavaöljyä, kunnes maali on sopivaa siveltäväksi.

Pohjamaalista tehdään ohuempaa lisäämällä 15-30% enemmän Tärpättipellavaöljyä kuin valmiiksimaalaukseen tarkoitettuun, paksumpaan maaliin. Kun Tärpättipellavaöljyä lisätään suuria määriä, siitä saadaan kuultavaa maalia. Kuivumisen nopeuttamiseksi voidaan lisätä serotiinia n. 2-5% maalin määrästä. Jos säilöt valmiiiksi sekoitettua öljymaalia, pigmentti saattaa sakkautua astian pohjalle, joten seuraavalla käyttökerralla perusteellinen sekoittaminen on tarpeen.

Vaaleita värejä varten tehdään ensin valkoinen maali (pigmenttinä titaaninvalkoinen, joka on titaanloksidin, sinkkioksidin ja liidun seos), johon sitten lisätään haluttu väripigmentti. Koska pigmentit liukenevat toisinaan vaikeasti, on ne parasta sekoittaa tärpätin ja pellavaöljyn seokseen. Jotta pigmentit ehtivät liueta kunnolla, ne on sekoitettava vähintään vuorokautta ennen käyttöä.

Tummia värejä tehdessä voidaan perusmaali valmistaa värillisenä (esim. keltaokra, punainen rautaoksidi, musta), ja käyttää valkoista korkeintaan sävytykseen. Pigmenttien valinta toivotun sävyn löyytämiseksi vaatii kokemusta. Ohjeita löytyy vanhoista kirjoista ja kokeilemalla oppii!

Öljymaalin ominaisuuksia ja sen käyttö ulkona

Perinteisesti puupintojen annettiin vanheta vuoden ajan ennen maalausta öljymaalilla. Jos pinta oli vuoden kuluttua selvästi sinistynyt tai homehtunut, pestiin se klorliittiliuoksella (tai maalikaupoista myytävillä homepesuaineilla).

Aikaisemmin öljymaalilla maalatusta pinnasta poistetaan irtoava maala joko kaapimalla tai teräsharjalla. Todella valkea lika ja maali haurastetaan ja pestään lämpimällä vedellä sekä liuoksella, joka sisätää 1:n osan kloritea ja 1-4 osaa vettä. Hilseilevä akryyliöljymaali tai lateksipinta voidaan maalata öljymaalilla, jolloin muovimaali on poistettava koko maalattavasta puupinnasta.

Parhaiten öljymaali soveltuu käsittelemättömille tai aikaisemmin öljymaalilla maalatulle pinnalle. Käsittelyn ajankohdaksi suosittelemme puolipilvistä poutasäätä touko-kesäkuussa. Maalin levittämiseen soveltuu parhaiten lakkasivellin (tai rengassivellin). On tärkeää suorittaa maalaus niin, että maali ei jää paksuiksi, valuviksi kerroksiksi puun pintaan. Öljymaalia ei saa maalata tuoreelle tai saateen kastelemalle puulle. Puupinnan tulee siis olla kuiva, korkeintaan 15% kostea ja ilman suhteellinen kosteus alle 60%. Puupinta maalataan kahteen kertaan. Välimaalaus suoritetaan halutun värisellä öljymaalilla todella ohuina kerroksina. Välimaalauksen tulee olla riittävän kuiva ennen lopullista maalausta. Jos maali rypistyy kun sitä kierretään peukalon alla, on se pohjalta vielä tuoretta ja liian paksuti sivelty. Sopiva kuivumisaika on muutamasta päivästä viikkoon. Öljymaalikalvo suojaa puuta nopealta kastumiselta ja kuivumiselta. Öljymaalilla tehty suojaus kestää hyväkuntoisena 20-30 vuotta. Sen uusinta ei vaadi maalinpoistoa, joten kustannukset ovat pitkällä aikavälillä edulliset. Koska maali himmenee muutamassa vuodessa, sen pintaa voidaan uudistaa käsittelemällä sitä n. 5:n vuoden välein Tärpättipellavaöljyllä.

Öljymaalin käyttö sisätiloissa

Öljymaali soveltuu lähes kaikille puupinnoille, tosin sisällä olevia pintoja käsitellessä täytyy ottaa huomioon kohteen käyttötarkoitus. Kovan rasituksen alaiseksi joutuvat puupinnat, kuten lattiat, on käsiteltävä huolellisesti ja ajan kanssa. Sisäkäsittelyyn on vaikea kertoa mitään yleispätevää ohjetta, sillä ihmisen oma mieltymys puunkäsittelyyn vaikuttaa ehkä eniten käsittelytapaan ja lopputulokseen.

Öljymaali imeytyy puun sisään ja kuivumisnopeus riippuu käytetyn kuivikkeen määrästä. Jos maali kuivuu liian nopeasti, se voi ns. nahkoittua ja kupruilla pois. Jos taas kuiviketta ei ole tarpeeksi, maali ei kuivu tarpeeksi nopeasti vaan kerää epäpuhtauksia.. Öljymaalilla käsitellessä ei siis saa olla kiirettä, eli maltti on valttia.

Käsittelyssä on syytä ottaa huomioon monia asioita. Puulaji kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan. Lattiassa hyviä puulajeja ovat esimerkiksi koivu, pyökki tai tammi, koska niiden syyrakenne on kestävä. Seinämateriaalina taas mänty on erinomainen, koska öljymaali imeytyy siihen helposti. Saunassa käyttöön soveltuu kuusi, koska se ei ole herkkä kosteuden vaikutuksille.

Vanhan puupinnan puhdistamisessa voidaan käyttää liuottimia, kunhan pinnan annetaan kuivua kunnolla ennen maalausta.

Maalauskertojen määrä riippuu puupinnan käyttötarkoituksesta

Ennen öljymaalausta lattian tulee olla hiottu (ei sahapinta). Se ei saa kuitenkaan olla hiottu liian sileäksi, koska silloin maali ei tartu. Levittämiseen soveltuu aivan tavallinen pensseli. Öljymaalin on oltava ohutta, koska sitä imeytetään ainakin 2-4 kertaa. Imeytys kertojen välissä suoritetaan välihionta, jolla maali saadan imeytymään tasaisesti puun sisään ja saadaan kovempi ja kestävämpi pinta. Hionta tehdään puun syyn suuntaan hienolla hiontapaperilla. Hionnan yhteydessä syntynyt hiontäpöly voidaan pyyhkiä pois. Öljymaalia ei saa päästää käsittelyn alkuvaiheessa kuivumaan, joten serotiinin liiallista käyttöä tulisi alkuvaiheessa käyttää. Lattian käsittely on aikaavievää ja tarkkuutta vaativaa työtä, ja siksipä imeytysvaiheessa aikaa voi kulua 2-3 päivää, riippuen käsiteltävästa puupinta-alasta. Kun öljy ei enää tahdo imeytyä, tulee liika öljy pyyhkiä pois. Tämän jälkeen annetaan puun kuivua ainakin viikon verran, jonka jälkeen puupintaa voidaan tasoittaa hieman esim. hiomalla.

Tasoittamisen jälkeen puu tulisi vahata esim. Pellavahalla. Pellavaha voidaan levittää millä tahansa pehmeällä rievulla. Paremman lopputuloksen saavuttamiseksi suosittelemme vahan sulattamista vesihauteessa ja levittämistä lämpimänä puupintaan. Tämä edesauttaa vahan imeytymistä ja lopputuloksesta tulee näin kovempi. Vahan annetaan kuivua vuorokauden, jonka jälkeen se kiillotetaan pehmeällä rievulla. Toisin kuin lakkapinnoissa, vahalla käsitellyn pinnan virheet voidaan helposti korjata pikkavahauksella, eikä hionta ole tarpeellinen. Uusintakäsittelyssäkään vanhaa pintaa ei tarvitse hioa, ellei se ole hyvin likainen, sillä uuden, ohuen vahapinnan voi levittää suoraan vanhan vahan päälle.

Öljyttyjen ja vahattujen lattioiden pesu on helppoa. Sen voi suorittaa ihan vain lämpimällä vedellä ja pesuaineella.

Myös huonekalut voidaan käsitellä samaan tapaan kuin edellämainitut lattiat. Kaikkia puupintoja ei välttämättä tarvitse käsitellä yhtä perusteellisesti, mutta silloin uusintakäsittelyiden tarve kasvaa. Seinä- ja kattopintojen käsittelyssä ei tarvita hiontaa eikä vahaamista. Riittää kun käsiteltävä puupinta on puhdas ja kuiva. Nämä puupinnat maalataan kahteen kertaan ja jälleen muistutamme, että ohuesti, jotta kiusallisia valumia ei pääsisi muodostumaan.

Ovien ja ikkunoiden käsittely riippuu niihin kohdistettavasta rasituksesta. Jos pinta joutuu jatkuvan auringonvalon ja kosteuden, sekä lämpötilojen vaihtelun altistamaksi, tulee tälläisiä pintoja tarkkailla. Jos niissä tapahtuu suuria muutoksia, ne pitäisi käsitellä erityisellä huolellisuudella aina tarpeen vaatiessa. Esimerkiksi jos puun pintaan ilmestyy mustia pilkkuja (hometta), tälläinen pinta tulee puhdistaa huolellisesti harjalla ja klorite-vesiliuoksella. Kun pinta on kuivunut, se voidaan uusintakäsitellä öljymaalilla.

HUOM! Sisäkäsittelyssä on myös muistettava pellavaöljyn itsesyttymisvaara. Tämän takia on huolehdittava riittävästa ilmanvaihdosta, ja siitä, että pellavaöljyiset rätit, siveltimet ja kankaat tulee pestä huolella vedellä tai polttaa.

 

Takaisintakaisin