Punamullan keitto 2 |
|
Punamultaa on Suomessa käytetty 1500-luvulta lähtien. 1600-luvulla sitä käytettiin lähinnä raatihuoneissa ja kirkoissa, 1700-luvulla kartanoissa ja kaupungeissa. Yleiseksi kansan maaliksi se tuli kuitenkin vasta vähitellen 1800-luvun kuluessa, jollain arvokkaammat puujulkisivut maalattiin jo öljymaalilla. Punamultakeittomaalin resepti muodostui nykyisen kaltaiseksi 1700-luvulla. Perusreseptin mukaan maaliin tarvitaan ruisjauhoja, vettä, punamultaa ja rautasulfaattia. Perusreseptistä on lukuisia muunnelmia, joukkoon on lisätty esim. sillinsuolavettä tai saaristossa hylkeentraania. Ruisjauhon tilalla voidaan kayttaa vehnajauhoja. Usein joukkoon on lisätty vielä vernissaa. Keittamisessä tarkeintä on riittavän pitkä keittoaika ja huolellinen sekoittaminen keittämisen ajan. Punamullalla voidaan maalata heti keittämisen jälkeen ja sillä voidaan maalata kaikki ennestään pumamullalla maalatut seinät ja ennestään kasittelemättömat hirsi- tai lautapinnat. Pohjatyö on helppoa: harjalla irtoava lika ja pöly pois ja kertaalleen maalaus siveltimellä reilusti sivellen.
|
|
| |
|